Kuntavaalit, mitä jäi käteen?


Olin Valkeakosken kuntavaaleissa 2017 ensimmäistä kertaa ehdolla yhteiskunnalliseen luottamustoimeen, tässä pieni yhteenveto kokemuksista.

Ennen vaalipäivää olisin todennut että vaalikampanjani oli kokonaisuutenaan hyvä. Lopputulos kertoi kuitenkin paljon: olisi pitänyt tehdä paljon enemmän, aikaisemmin ja paremmin. Läpimeno tai edes varasijat jäivät valitettavan kauaksi. Arvostan suuresti saamiani ääniä, kiitos jokaiselle äänestäneelle! Vaalikampanjan aikana sain tukea ja kannustusta, kiitos myös näille henkilöille.

Ehdolla olon parasta antia on ollut mahdollisuus nähdä sisältä käsin miten puolueet hoitavat vaalikampanjan ja käytännön järjestelyt, aina ehdokasasettelusta kiitoskahveihin. Toisaalta itse ehdolla olevana tulee seurattua tarkalla silmällä muiden ehdokkaiden kampanjointia ja vaalimateriaalia. Kuntavaalien äänimääriä on nyt mielenkiintoista peilata näihin omiin kokemuksiin ja yrittää ymmärtää äänestyskäyttäytymistä tai vaalikampanjoinnin eri metodien vetoavuutta äänestäjiin.

Kuntavaalit olivat Kokoomukselle valtakunnallisesti vähintäänkin torjuntavoitto, mutta Valkeakoskella parannettavaa jäi paljon. Kokoomuksen äänimäärä laski ja vastaavasti vasemmiston edustus valtuustossa kasvoi. Edessä ovat mielenkiintoiset luottamuspaikkojen jakoneuvottelut, etenkin kun muistetaan, että nykyinen kaupunginvaltuusto tekee vasta huhtikuun lopulla päätöksen uuden kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmääristä.

Jokainen voi tehdä omia laskuharjoituksia, tekniset vaaliliitot ovat mahdollisia vielä ennen paikkojen jakoa. Esimerkiksi Lempäälässä neljä vuotta takaperin muut puolueet tekivät teknisen vaaliliiton, jolla suurin puolue Kokoomus käytännössä pelattiin ulos valtuuston, hallituksen tai lautakuntien puheenjohtajien paikoilta.

Ensimmäisessä vaiheessa puolueet siis yrittävät keskenään sopia luottamushenkilöiden jaon kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Jos sopua ei löydy, jako tapahtuu äänten vertauslukujen avulla. Teknisellä vaaliliitolla etenkin pienet valtuustoryhmät, jotka yksinään eivät vertausluvun perusteella saisi luottamuspaikkoja, saisivat esimerkiksi jokaisesta lautakunnasta yhden paikan. Jää nähtäväksi löytyykö sovitteluhalua tai yhteistä säveltä teknisiin vaaliliittoihin.

Valkeakoskella uusien lautakuntien jäsenmääräksi on kaavailtu 11 henkeä. Tällöin paikat jakautuisivat äänimäärien vertauslukujen mukaisesti;

  • SDP 5 jäsentä
  • Kokoomus 3 jäsentä
  • Perussuomalaiset 1 jäsen
  • Vasemmistoliitto 1 jäsen
  • Kristillisdemokraatit 1 jäsen

Vertauslukujen mukaisesti ilman luottamustoimipaikkoja jäisivät siis Keskusta, Sitoutumattomat ja Vihreät. Tästä kolmikosta mikä tahansa tekninen vaaliliitto nostaisi vertausluvun Kristillisdemokraattien vertausluvun ohi. Voisi siis olettaa, että etenkin Kristillisdemokraateilla on kova halu tekniseen vaaliliittoon asemansa turvaamiseksi. Kolmen pienen puolueen, Keskustan, Sitoutumattomien ja Vihreiden tekninen vaaliliitto toisikin jo kaksi paikka. Tai entäpä uusien valtuutettujen arvomaailmaltaan lähellä toisiaan olevat Vasemmisto ja Vihreät, olisiko vaaliliiton paikka ja saavutettavat uudet lautakuntapaikat puoliksi?

Mutta mitäpä jos nykyinen valtuusto tekee päätöksen 9 henkisten lautakuntien puolesta? Paikkajako olisi tällöin;

  • SDP 4 jäsentä
  • Kokoomus 3 jäsentä
  • Perussuomalaiset 1 jäsen
  • Vasemmistoliitto 1 jäsen

Tässä skenaariossa olisikin sitten kovin moninaisia spekulaatioita: liki jokainen tekninen vaaliliitto hyödyttäisi osapuoliaan.

Valkeakoskella kaksi suurinta puoluetta, SDP ja Kokoomus, ovat perinteisesti saaneet hyvässä yhteishengessä vietyä asioita rakentevasti eteenpäin. Toivotaan että näin on myös jatkossa. Popcornit mikroon, näistä neuvotteluista tulee vielä mielenkiintoiset.