Isännöintialalla laaja kartellisyytös


Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetut tutkimukset isännöintialan kartelliepäilyistä. KKV esittää markkinaoikeudelle tutkimustensa pohjalta peräti 22 miljoonan euron seuraamusmaksujen määräämistä kartelliin syyllistyneille isännöintiyrityksille sekä isännöintiliitolle. KKV:n esitys, kaikkineen 115 sivua, markkinaoikeudelle seuraamusmaksujen määräämisestä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:

kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2021/esitykset-markkinaoikeudelle/r-2017-00-0236.pdf

Isännöintiliiton jäseniä ovat isännöintiyritykset sekä paikalliset isännöitsijäyhdistykset. Olen itse henkilökohtaisesti ollut Pirkanmaan Isännöitsijät ry:n jäsen vuosikausia, hallitustyöskentelyyn kuitenkaan osallistumatta. Omistamani isännöintiyritys on ollut Isännöintiliiton jäsen, mutta olemme eronneet jäsenyydestä vuonna 2017 ennen kaikkea koettuamme Isännöintiliiton toimintatavat sekä tarjoaman palvelun suhteessa jäsenmaksuun riittämättömäksi.

Esitetyt seuraamusmaksut on määrätty yrityksille, joiden omistajat tai työntekijät ovat olleet tutkimuksen ajanjaksolla Isännöintiliiton hallituksen tai työryhmien jäseninä. Selvitysaineisto näyttää hyvinkin vankalta, jälkeenpäin arvioituna tehdyt kirjaukset pöytäkirjaan, ajalliset yhteydet tai jaettu tieto hintojen korotuksesta eivät kestä päivänvaloa. Tarkastelin Isännöintiliiton toimittamaa viestintää jäsenien suuntaan tältä tutkimusajanjaksolta ja jälkiviisaana ymmärrän, että kyse ei ole vain huonoista sanavalinnoista.

Tosiasiallisesti alan kannattavuus on esimerkiksi vielä kymmenisen vuotta takaperin ollut keskimääräisesti heikkoa, eikä lainsäädännön myötä lisääntynyttä työmäärää ole kyetty siirtämään tuottavaksi työksi. Asiakkaan etu esimerkiksi hintavertailutilanteessa on, että eri toimijoiden hinnoitteluperiaatteet ovat yhteneviä ja siten vertailukelpoisia. Ongelmallista ovat olleet keinot, joiden avulla näitä asioita on lähdetty tavoittelemaan.

Laiton kartelli on myös kaikkea muuta kuin ensimmäisenä mielikuvana tuleva asiakkaiden jakaminen tai yhteisen hintatason määrittely. Alan toimijoiden kesken ei tulisi olla minkäänlaista hintakeskustelua. Jälkiviisaana voisi todeta, että Kiinteistöliiton olisi asiakastaloyhtiöiden edustajana tullut selkeämmin linjata mitkä tehtävät kuuluisivat kiinteän palkkion piiriin ja mitkä ovat lisälaskutukseen oikeuttavia. Tätä roolia ei Isännöintiliitto olisi saanut ottaa. Alan yritysten tuottavuuden parantamiseen olisi jokaisen yksittäisen yrityksen tullut löytää ratkaisut oma-aloitteisesti, ilman yhteistä keskustelua.

Tästä tapauksesta jokainen luottamustoimessa oleva voi myös osaltaan ottaa hyvän muistutuksen roolistaan. Hallituksessa ei edusteta mitään omistaja- tai intressiryhmää, ei omaa työnantajaa tai muutakaan tahoa joka henkilön on hallitukseen äänestänyt. Hallituksen jäsenten tulee parhaalla kyvyllään edistää kyseisen organisaation etua, vaikka se olisi oman intressiryhmän vastainen toimintatapa.

Kartellisyytökset ovat valitettava lisätaakka niille lukuisille isännöitsijöille, jotka vilpittömästi haluavat tehdä hyvää työtä ja ajaa asiakkaan etua. Markkinaoikeus antaa tuomionsa asiasta myöhemmin, Isännöintiliitto on jo muuttanut toimintatapojaan eikä asia koske koko alaa tai kaikkia alalla työskenteleviä henkilöitä.