Rahastus Ara-lainoilla päättymässä?


Hallitus on torstaina 1.3.2018 antanut esityksen ns. Ara-lainoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Eikä yhtään liian aikaisin, ovathan etenkin ammattiyhdistykset jo vuosikymmeniä onnistuneet lypsämään yhteiskunnan rahoja itselleen kyseenalaisella toiminnalla vuokra-asuntomarkkinoilla.

Ara (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää korkotukilainoja ”sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella”. Ara-lainojen käyttö on alalla toimivien ”yleishyödyllisten” yritysten yksinomainen toimintatapa. Vuokranantaja ei korkotuettua lainaa käyttäessään saa kuitenkaan periä kuin ainoastaan omakustannusvuokran. Kyllä, esimerkiksi Kojamo (entinen VVO), jonka omistajina ovat vahvasti myös ammattiyhdistysliikkeet, ei saisi periä vuokralaisilta kuin ainoastaan omakustannusvuokran. Yhtiön operatiivinen tulos on kuitenkin reilun 300 miljoonan liikevaihdolla ollut vuosittain yli 100 miljoonaa voitollinen, josta sitä kuuluisaa verovapaata osinkoa on omistajille jaettu vuonna 2017 peräti 50 miljoonaa euroa. Ammattiyhdistysten laivaseminaarit eivät takuulla jää rahasti kiinni, pelkästään Kojamon osinko tuo esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle 3,7 miljoonaa euroa, Ammattiliitto Pro ry kuittaa yhtä suuren potin. Hassua miten yleishyödyllinen taho kykenee tuottamaan ”vahingossa” näinkin paljon voittoa.

Kuinka tämä sitten on mahdollista? Kuinka omakustannusvuokrasta voi jäädä yli sata miljoonaa vuodessa viivan alle? Rakennuksista tehtävät poistothan vastaavat arvonalennusta ja siten korjausvelkaa? Lainsäädännössä on tällä hetkellä porsaanreikä, jota vuokrayhtiöt ovat hyödyntäneet. Paitsi asuintalojen rakennuskustannukset ja todelliset asumiskustannukset, omakustannusvuokraan voidaan sisällyttää myös tulevien korjausten rahoitus. Omakustannusperiaatteen mukaisesti on siis lain mukaista periä samalla kertaa vuokraa joka kattaa asunnon rakentamisen ja peruskorjaamisen. Kuinka paljon euroissa näitä tulevien korjausten rahoja saa kerätä? Siitä ei tällä hetkellä ole lainsäädäntöä! Koska lainsäädäntö ei määrittele paljonko voidaan kerätä, voidaan ”omakustannusvuokraksi” laittaa markkinatasoinen vuokra. Se siitä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Arvioiden mukaan vuokrataloyhtiöillä olisi näitä ennakkoon kerättyjä korjausrahoja taseessaan liki miljardin euron edestä. Kyllä, miljardin! Esimerkiksi VVO:lla näitä ennakkorahastointirahoja oli vuonna 2009 yli kaksinkertaisesti vuosittaisten vuokratulojen verran.

Tämäkin on jo härskiä touhua, mutta ei tässä vielä kaikki. Esimerkiksi Kojamo, silloiselta nimeltään VVO, myi vuonna 2015 Y-Säätiölle 8600 asuntoa, mutta jätti ennakkoon keräämänsä korjausrahat itselleen. Minun omatunto ei moista kestäisi. Vuokratalojen ikäkanta on myös sen kaltainen, ettei merkittävää korjauspommia ole näkyvissä, korjauksia on jo vuosikymmeniä tehty ja uusia vuokrataloja tuotetaan kiihtyvällä tahdilla.

Nyt tähän on siis tulossa muutos, kun hallitus esittää että korjauskustannusten kerääminen ennakkoon ei enää olisi mahdollista. Kuten arvata saattaa, vuokrataloyhtiöiden edunvalvontajärjestö Kova pitää lakiesitystä ”valtavana pettymyksenä”. Olisin minäkin pettynyt, jos satoja miljoonia tuottanut lain porsaanreikä laitetaan tukkoon.